Jooga & triathlon

  Aloitetaan tämä joogapostaus kertomalla omasta kokemuksesta.40-vuotiaana saavutin elämässäni jonkinlaisen käännekohdan.Vuosien kiireinen ja stressaava elämä oli saamassa yliotteen ja minun oli pakko pysähtyä,ruveta miettimään haluanko tätä samaa koko loppuelämän.Tein totaalisen elämänmuutoksen.

Rupesin antamaan aikaa itselleni ja etsimään itseäni.Aloin ottamaan selvää erilaisista vaihtoehtoisista harjoituksista.Löysin ashtangajoogan,joka vei minut mennessään.Siitä tuli nopeasti minulle elämäntapa.Minulle ashtanga merkitsee kokonaisuutta,ei pelkästään fyysistä liikesarjaa.(joita kutsutaan asanoiksi) Oikeastaan voisi sanoa,että mitä kauemmin tekee harjoitusta,sitä syvemmälle pääsee ja sitä meditatiivisemmaksi se muuttuu.

Ashtangaa rupesin harjoittelemaan heti alusta lähtien 6x vko.Harjoituksen fyysisestä rasituksesta kertoo se,että painoni putosi 10kg 6kk aikana pelkästään asanoita tehden.Tietysti ruokavalionikin keveni ja muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen siirryin kokonaan kasvisruokaan.Alkoholi jäi pois enkä ole sitä sen jälkeen käyttänyt.Voitte kuvitella miten "machohenkisessä" työyhteisössäni suhtauduttiin minuun,joogaa ja syö rehuja:) Minulle ei asialla ollut mitään merkitystä,olen aina kulkenut omia polkujani.Aloittaessani olin niin jäykkä,että eteentaivutuksessa seisten pystyin saamaan sormet miltei nilkkoihin:) Selkäni oli todella huonossa kunnossa,selkärangassani on skolioosi ja tämä on vaivannut koko ikäni.Lapojen välissä on rangassa mutka ja se taas vaikuttaa koko selkään jumittaen lonkkaani välillä tosi pahasti.Hitaasti,mutta varmasti rupesi selkäni aukeamaan ja lonkkani paranemaan.Tuntui siltä,että vuosien jälkeen pystyin hengittämään vapaasti ja energia rupesi kulkemaan kehossani.Olen opiskellut monien opettajien johdolla,monissa eri paikoissa,välillä viettäen useita viikkoja retriiteillä.Ashtanga on antanut minulle paljon,olen oppinut tuntemaan kehoni,itseni ja mikä tärkeintä hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen.

Pari vuotta sitten käsileikkauksen jälkeen tuli kuitenkin muutos ja jouduin lopettamaan asanaharjoituksen 11/2 vuodeksi.Silloin tuli triathlon uudelleen kuvioihin.Nyt olen taas tehnyt asanaharjoitusta kestävyysharjoittelun ohessa.

Meditaatio on myös kuulunut päivittäiseen rutiiniin koko ajan.Siinä oikeastaan

lyhyesti tiivistettynä oma joogapolkuni.

   

             Itse olen oppinut ashtangaa ns. perinteisellä tavalla ja olen sitä noudattanut 

            miltei sellaisenaan.Perinteinen tarkoittaa sitä,että harjoitusta ei voi opetella

kirjoista vaan sen opettaa opettaja henkilökohtaisesti.Yleensä aloitetaan alkeiskurssilla,jonka jälkeen siirrytään pikku hiljaa itsenäiseen harjoitteluun ja

edetään harjoittelussa opettajan johdolla.Opettajan katsoessa sinun olevan valmis siirtymään eteenpäin hän antaa sinulle uuden liikesarjan.Ongelma alussa on liikesarjan muistaminen.Itse kävin aikoinaan alkeiskurssin ja sen jälkeen tein harjoitusta kotona välillä käyden eri opettajien ohjauksessa.Näin pääsin harjoituksessa eteenpäin.Kestävyyslajien harjoittajille on jo pelkästään alkeis-

sarja riittävä ja paikkoja auki pitävä.Monet harrastavat ashtangaa pelkästään

kuntoilumielessä,jokainen tekee kuten itselle sopii.

Jooga ja triathlon,miten ne sopii yhteen? Lyhyesti vastattuna,loistavasti!

Minkä takia se erityisesti sopii kestävyyslajien harrastajille? Koska kyseessä on ns. dynaaminen venyttely,jossa siirrytään liikesarjasta toiseen erityisen hengitystekniikan mukana ja venytyksessä ollaan n.5-8 hengityksen ajan.Pois lukien loppuliikkeet,joissa ollaan 10-25 hengitystä.Koko harjoitus on eräänlaista liikemeditaatiota,joka rauhoittaa mielen,kehon ja kääntää katseen sisäänpäin..Harjoitus päätetään rentoutukseen.Harjoituksen jälkeen olo on energinen ja rauhallinen.Kovalle fyysiselle harjoitukselle parasta vastapainoa.Olen kokeillut myös yin-joogaa,jossa venytyksessä saatetaan olla useita minuutteja,mutta harjoituksesta rasittuneet lihakset ja jänteet eivät pidä tästä.Dynaaminen venyttely sopii parhaiten väsyneille lihaksille,sidekudoksille ja jänteille.

Nykyään joogaa ja meditaatiota käytetään paljon eri urheilulajien keskuudessa,jopa USA:n merijalkaväki on ottanut sen ohjelmaan.Vähän aikaa sitten löysin videon netistä,jossa opetettiin ashtanga tyyppistä joogaa Englannin triathlon maajoukkueelle.

Jos jäykkä,selkävaivainen palomies pystyy sillä parantamaan itseään,pystyy jokainen!Suosittelen ennakkoluulottomasti kokeilemaan,voit yllättyä!