Treeniä ja yin-joogaa

Viime päivityksestä on mennyt aikaa,joten katsotaan hieman missä mennään.Valmentajani on parin viikon välein laittanut uutta haastetta peliin ja harjoitukset ovatkin olleet monipuolisia painottuen juoksuun ja välillä uintiin.Juoksuvauhdin parantaminenhan oli suunitelmamme syksyn aikana ja sitä piti testata jo pari viikkoa sitten,mutta iski flunssa päälle.Siinä tuli hieman takapakkia,mutta se kuuluu elämään.Maanantaina otetaan uusi yritys juoksun tasotestin merkeissä,sitten nähdään hieman osviittaa mihin suuntaan on menty.Erilaiset loikka-ja keskivartalojumpat ovat ainakin parantaneet juoksutekniikkaa jo melko hyvin.Uinnissa tekniikka-ja voimaharjoitukset ovat alkaneet purra hyvin ja uinti on mielestäni jo paremmalla tasolla kuin viime kesänä vaikka kunnon vetoharjoittelua ei ole edes tehty.Pyorä on ollut syksyn aikana vähemmällä panostuksella,no muutama tunti trainerin päällä viikossa on istuttu.Harjoitusmäärät ovat pyörineet 10-15h välillä,pitkien harjoitusten ollessa max. 3h.

Eilen teimme Anteron kanssa yhdistelmätreenin Pajulahtihallissa,jossa vedimme 3h ju+py aina 30min pätkissä.Loistotreeni,mutta aika tukala ajaa trainerillä ilman tuuletinta.Huomasi kuinka sykkeet olivat selvästi normaalia korkeammalla verrattuna watteihin.Ennen treeniä olimme kuuntelemassa valmentajamme luentoa,joka kuului osana seuramme järjestämään harjoituspäivään.Hyvä luento,kiitokset Katjalle.Pajulahdessa aukesi muuten eilen jo 3 ja 5km hiihtoladutkin,joten täytyy varmaan jossain vaiheessa kokeilla onnistuisiko tänä talvena hiihto paremmin kuin viime vuonna.Polvi ei ainakaan ole enää vaivannut kevään jälkeen.Muutamat viimeviikot ovat olleet harjoitusmääriltään maltillisia,mutta kuitenkin niissä on ollut mukana vk-harjoituksia,joten tehollisesti mennään eritasolla kuin edellisellä kaudella.Odotan mielenkiinnolla kevättä...

Ashtanga harjoitukset ovat olleet tauolla jonkin aikaa,tyypillistä minulle.Sitä yleensä tulee tehtyä kausittain nykyään.Yleensä huomaan sen kehossa oltuani vähän aikaa joogaamatta.Keho alkaa tuntua tukkoiselta,energia ei enää virtaa,tulee tukkoinen,ahdistunut,jopa hieman negatiivinen olo.Aloitin viikko sitten tekemään yin-joogaa ja huomasin heti muutoksen itsessäni.Joogaharjoituksen tuoma tyyneys ja sisäinen rauha palaa hiljalleen takaisin.Se tavallaan pysättää ja auttaa palaamaan elämään juuri tätä hetkeä.Meditaatio,jota olen harrastanut päivittäin,muuttuu myös erilaiseksi,koska energia alkaa virrata paremmin kehossa.Yin-joogahan on oikeastaan täysi vastakohta ashtanga joogalle,joka on yang -tyyppistä joogaa.Yin-joogassa ei tule hiki,se on erittäin rauhallista ja siinä ollaan asennoissa pitkiäkin aikoja,jopa 5-7min.Harjoituksen jälkeen on aivan mahtava,rentoutunut,raukea olo.Illalla tehtynä oivaa unilääkettä.Yin-jooga on helppo oppia,ei tarvitse mitään erityisiä kursseja sitä oppiakseen,tietysti helpompi jos joku kokeneempi näyttää kerran ja kertoo hieman periaatteita niin sen jälkeen voi jatkaa itsenäisesti.Itselleni nämä ns.henkisen puolen harjoitteet kuuluvat elämään,joten on ollut helppo tavallaan siirtää niitä urheiluun mukaan ja hyödyntää siinä.Aiheena tämä on niin laaja,ettei minulla riitä resurssit siitä kirjoittamaan.

Muistakaa pitää huolta myös henkisestä puolesta ja päästää joskus irti suorittamisesta...

Tämä on mielestäni oiva totemus,joka herättää ajatuksia:
 Dalai Lamalta kysyttiin mikä on hänestä yllättävintä, hän vastasi:
"Ihminen, koska hän uhraa terveytensä jotta saisi rahaa.
Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä.
Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta,
että hän ei nauti tästä hetkestä; seurauksena on se, että hän ei elä tässä hetkessä
eikä tulevaisuudessa; hän elää ikään kuin hän ei koskaan kuolisi, ja sitten hän kuolee,
eikä ole oikeastaan koskaan edes elänyt."

Eino tulee,oletko valmis...

Tänään oli loistosettiä Katjan ryhmän yhteistreeneissä,siitä hän jo kirjoittikin omaan blogiinsa jutun.Tuuli vähän tuiversi,mutta mukavasti saatiin juoksutekniikkaharjoitukset vedettyä Pajulahden kentällä.Sen jälkeen teimme kevyen keskivartalon aktivoinnin ennen uintiharjoitusta.Uinti oli taattua Katjan settiä,tekniikkaa ja voimaa.Tähän olemme pääpainon laittaneet syksyn uinneissa ja se on jo omalta kohdalta alkanut tuottamaan tulosta.Uinti on tosi kevyttä,tosin sitä on kyllä tullut vedessä oltuakin,tällä viikolla tein pohjat,14200m.

Tarkemmin tuota uintimäärä miettiessäni,se ei kerro koko totuutta.Miltei kaikki uintiharjoitukset on tehty periaatteella lämmittely + tekniikkaosio + voima/nopeus + jäähdyttely. Eli kaikki "turha" kilometrien keräily puuttuu tuosta täysin,harjoitukset ovat olleet erittäin tehokkaita.Uimalla tuon uintimäärän pelkästään määrää tekemällä saa helposti kasaan,mutta sillä ei saa uintia eteenpäin,kestävyys kyllä paranee.Siis en puhu nyt oikeista uimareista vaan meistä tri-harrastajista.Olen huomannut aika monilla oman seuranikin harrastajilla uintiharjoituksien jäävän liian paljon tasapaksuksi kelailuksi.Uinti aikoja en tässä vaiheessa vielä sen paremmin kellottanut,joten en osaa sanoa miten paljon on mennyt siinä eteenpäin.Parhaiten huomaa muutoksen siinä,kun on 3000m uinut niin tekee vielä mieli uida,kun tuntuu niin kevyeltä:)

 

kuva Katja 

Toinen syksyn painopistealue on ollut juoksussa.Olenkin kiitettävästi tehnyt erilaisia juoksuharjoituksia.Loikkaharjoituksia höystettynä mäkivedoilla viikottain ja VK-aluettakin on pikkasen  rassattu,ettei totuus unohdu:) Hiljaa se juoksukin alkaa mennä eteenpäin,ainakin loikkaharjoituksissa huomaa pientä parannusta siihen ensimmäiseen kertaan.Keskivartalon-ja lantionalueen vahvistavat liikkeet ovat myös tuoneet jämäkkyyttä keskivartaloon juoksussa.Selkeän muutoksen huomaa juoksun aikana,kun keskivartalo pysyy vahvana myös väsyneenä eikä hanuri tipahda alas,ainakaan maahan saakka:)Pyörän satulassa olen ollut hieman vähemmän,mutta silloin kun sitä on ohjelmaan laitettu on kyllä tullut väännettyä kunnon tempolla.

Tästä jatketaan eteenpäin positiivisella mielellä!

kuva Katja 

Kakkua ja mitalisadetta

Eilen oli seuramme perinteiset kauden päättäjäiset.Ohjelmassa oli kokous,tuote esittelyä ja juhlallisempaa palkintogaalaa.Väkeä oli tullut mukavasti paikalle ja tunnelma oli hieno.Itse pääsen mukaan aitiopaikalle päätöksentekoon tultuani valituksi seuran hallitukseen.Aleksi hoiti seremoniamestarin hommat hienosti koko illan ja Simo oli taas tehnyt hienoa videokoostetta vuoden tapahtumista.Tänä vuonna seura palkitsi mitalein ja diplomein kaikki SM-mitalin saavuttaneet ja lisäksi palkittiin Vuoden X-Tri:läinen.Yhteensä seuralle 14 SM-mitalia,loistava saavutus!Muutenkin seuramme yhteishenki ja yleensä yhteenkuuluvuuden tunne on mahtava!Aivan upeita ihmisiä,hienoa saada kuulua tähän kasvavaan joukkoon.Antakoon kuvien puhua puolestaan.

 

kuva X-Tri Lahti

kuva X-Tri Lahti

                                                              
                                                                  Vuoden X-Tri:läinen

kuva X-Tri Lahti

Kiitokset hienosta mitalista ja kunniakirjasta!

Kimppakivaa...

Tänään olimme Pajulahdessa Katjan ryhmän kanssa yhteistreeneissä ja melkein kaikki mukana olevat olivatkin saapuneet paikalle.Alkuun reilu puoli tuntia lämmittelyä juosten,siitä kuntosalille ja viimeinen sessio uimahallissa.Kuntosalilla meni vajaa tunti tehdessämme lihaskuntoa kehittäviä liikkeitä eri välineillä ja omalla painolla.Hyvää settiä,varmasti huomenna kroppa huutaa hoosiannaa:)Uintiharjoitus tekniikkaa ja kuvausta.Olen jo muutaman viikon uinut Katjan ohjelman mukaan ja tekniikkaharjoituksia kuuluu joka harjoituskertaan.Uinnissa on tapahtunut muutosta selkeästi,vaikka videointi palauttaa maanpinnalle.Siinä kyllä tulee virheet esiin selvästi,mikä tietysti on hyvä asia.Kuitenkin oman tunteen mukaan uinnissa on tapahtunut selkeä muutos muutamassa viikossa.Se on selkeästi kevyempää,rennonpaa ja sitä kautta vauhti on kasvanut.
Siihen on myös tullut mukaan helppouden tunne tai miten sen osaisi selittää,jotenkin siitä nauttii nyt vain enemmän.Uskon sen olevan lisääntyneen tekniikkaharjoituksen ansioita.

Syksyn painopiste on selkeästi ollut juoksuvauhdin parantamisessa ja siinäkin näkyy ajoittain pieniä valonpilkahduksia.Erilaiset loikka-ja nopeusharjoitteet ovat "täsmäase" jolla viidenkympin villityksestä kärsivä ikäkausiukko saadaan iskuun,toivottavasti:) No oikeasti juoksuharjoitukset ovat sujuneet mallikkaasti ja jo lähtökohta verrattuna edelliseen vuoteen on niin eri tasolla,että eiköhän jotain saada talven mittaan aikaiseksi.

Pyörän selässä olen viettänyt aikaa hieman vähemmän kuin aiemmin.Siihen on kyllä aikaa panostaa enemmän myöhemmin,kuitenkin pakko muutama tunti viikossa viettää trainerin päällä,muuten tulee vieroitusoireita.Pitäisiköhän vaihtaa lääkitystä.....

Kaikin puolin muutos harjoittelussa on tehnyt hyvää,on tullut potkua ja positiivista energiaa paljon.

Musta tulee urheilija

Syksyn harjoittelu kuviot ovat saaneet aivan uudenlaisen sykkeen,kun aloitin yhteistyön Katjan kanssa.Hänen ajatuksiaan voit lukea blogista: Katjan ryhmä treenaa. Ensimmäiset kaksi viikkoa on takana ja tuntuu todella tehokkaalta. Harjoittelu on selvästi saanut erilaista tempoa ja on monipuolisempaa kuin aiemmin.Juuri sitä mitä olen kaivannut,mutta en itse saanut aikaiseksi toteuttaa.Omat harjoitukseni olivat monasti liian tasapaksuja,ärsykkeen muutos oli liian vähäistä.Toisaalta on hyvä,että tuli pari vuotta tehtyä matalatehoisesti määrää,nyt pitäisi pohjat olla paremmassa kunnossa ja kestää hieman kovempitehoistakin harjoitusta.Kaikinpuolin positiivinen fiilis päällä uusien kuvioiden myötä.

Uinnissa pääpaino on ollut tekniikka harjoituksissa sopivasti voimaa unohtamatta.Perjantaina pidetyn yhteistreenin uinnin jäljiltä on olkapäät kipeät ja teimme "vain" tekniikkaharjoituksen,joten jotain on mennyt perille,kun yritin korjata käden asentoa vedossa.Löytyi uusia lihaksia olkapäästä,auts:)

Juoksuharjoituksissa on ollut potkua aivan uudella tavalla.Perjantain yhteisharjoituksessa teimme loikkaharjoituksen,erittäin tehokkaan,jalat olivat vielä tänäänkin hieman hellät.Kuitenkin positiivinen palaute tuli  heti,kun tein tänään pitkää yhdistelmä harjoitusta (treineri+juoksu) niin jalat tuntuivat pk-vauhdissa paljon kimmoisimmilta kuin aiemmin!Oli oikeastaan aika makeeta juosta,vaikka oli reipas treineri-sessio alla.
Pyöräilyssä pääpaino on lajinomaisissa voimaharjoituksissa ja minullahan tämä tarkoittaa treinerin päällä vääntämistä,kuitenkin maltillisesti vielä tässä vaiheessa.Lisäksi olen tehnyt lihaskuntoharjoittelua l. omalla painolla.

Tälläisellä kuvioilla on lähtenyt harjoittelu uuteen kauteen liikkeelle.Parhaiten varmasti mennyttä kaksiviikkoista kuvaa palaute,jonka annoin Karille,kun hän kyseli miten harjoittelu on sujunut: "Katja yrittää tehdä musta oikeasti urheilijaa"

Syksyn kuulumisia

Viime päivityksestä on mennyt tovin aikaa,joten raapustetaan hieman syksyn kuulumisia.Pajulahden täysmatkan jälkeen olin useamman viikon aika väsynyt.Uskoakseni en niin kisasta vaan pitkästä ja määrällisesti kovasta harjoittelusta johtuen.Aloitin harjoittelua kisan jälkeen muutaman lepopäivän jälkeen kevyesti.Siinä pikkuhiljaa viikkojen edetessä huomasi palautumisen etenevän ja kokonaan palautumiseen meni miltei kuukausi.Pari viikkoa sitten testailin missä mennään ja esim: FTP pyörässä oli tippunut n.10% kesän tuloksista,samoin juoksun km vauhti pk lenkeillä oli n.20sek hitaampaa.Uintivauhti ei oikeastaan ollut muuttunut paljoakaan,tosin en uinut kuin 400/50m testit.Lähtötasot on kuitenkin aivan eritasolla kuin vuosi sitten,joten tästä on helppo lähteä liikkeelle.

Harjoituskuviot hakevat vielä hieman paikkaansa,joten kirjoittelen niistä sitten ovat lopullisesti saatu paikalleen.Nyt olen harjoitellut n.10-13h/vko ilman kummempaa ohjelmaa.Olen kyllä suunitellut päässä viikon etukäteen,joten ei nyt ihan summassa hutkita:)Nyt syksyllä on tarkoitus kiinnittää huomiota erikoisesti juoksuun ja olenkin jo käynyt jonkin verran radalla tekemässä vauhdikkaampia harjoituksia.Ei mitään tykityksiä vaan rentoa ja reipasta vauhtia.Fillaritreenit ovat minun osalta siirtyneet sisälle,olen jo pari viikkoa ajellut treinerillä kaikki pyöräharjoitukset.Treinerillä saa pyöräharjoitukset aivan toiselle tasolle kuin ulkona,tosin nyt kun on ollut upeita ilmoja ei niistä pääse nauttimaan,mutta kaikkea ei voi saada:)Yritän vuodenvaihteeseen mennessä nostaa FTP:n samalla tasolle kuin kesällä,silloin lähtötaso kunnon harjoittelun alkaessa ensi kesään olisi aivan uusissa lukemissa.Uinnissa syksyllä keskitytään voimaan ja tekniikkaan.

Kävin pari kertaa hieronnassa IM-kisan jälkeen ja kyllä oli tuskaa jaloissa,kun lihaskalvoja reiden sivusta yritettiin aukoa,eikä pohkeetkaan olleet mitenkään irtonaiset.Sen jälkeen otin foam rollerin kovempaan käyttöön.Minulla on sellainen Gymstickin melko pehmeä rolleri,joka sopii mielestäni aloittaessa rullailua.Pääsin kokeilemaan Triggerpointin rolleria ja siinä vasta peli!Tollasen hommasin kotiin ja olen sillä rullaillut miltei päivittäin.Yleensä juoksun jälkeen käynyt nopeasti jalat läpi ja joskus vielä uudestaan iltaisin.Kyllä on jalat ollut hyvässä kunnossa,suosittelen vilpittömästi! Suomesta en löytänyt mistään nettikaupasta,joten tilasin sen Englannista.

Matka on tärkeämpi kuin päämäärä

Olen mietiskellyt omia tuntemuksiani Ironman matkan jälkeen.Omasta kilpailustani kirjoittelin edellisessä jutussani ja kirjoitin siinä myös hieman miltä tuntui kisan jälkeen.Kahden edellisen IM-kisan jälkeen olen ollut kovassa endorfiini paukuissa monta päivää.Kuulostaa varmaan tutulta monelle.Nyt viimeisin kisa oli täysin erilainen,se ei tuntunut miltään.Ei mitään endorfiini paukkua,ainoastaan tyhjä olo.Samanlainen tunne oli jo melko nopeasti Kuopion kisan jälkeen.Mitäs nyt? Ei enää saa "kiksejä" IM-kisastakaan,pitäisikö pidentää matkaa? Vaihtaa lajia?Kokeilla  jotain kovempaa extreame-juttua?Yksi päämäärä on saavutettu,tavoitteet pitää pistää paremmaksi,kovemmaksi ja rankemmaksi,kuulostaako tutulta? Jos haluaa saada kunnon "kiksit" pitää mennä pidemmälle,kovempaa tai korkeammalle,näin se menee.Vai pitääkö sen mennä näin?

1993 IM-kisan jälkeen putosin maapinnalle tuollaisen paukun jälkeen ja kaksi kuukautta kisan jälkeen olin myynyt fillarit,märkäpuvun yms. kaikki mikä irti lähti lajiin liittyen.Rupesin sitomaan perhoja ja kalastamaan.
Jälkikäteen olen monasti miettinyt,mikä meni silloin pieleen.Itse kilpailussa ei mikään,se meni loistavasti.Ensimmäinen IM-kisa ajassa 9,45h.Mutta silloin en ollut valmistautunut,enkä ollut tietoinen mitä voi tapahtua sen jälkeen,kun putoaa taas jaloilleen kisan jälkeen.Ja minulle tapahtui tuo pahin mahdollinen skenaario,jonkinlainen kisan jälkeinen masennus.Englanniksi sitä kuvataan termin "post-ironman blues".
Meni 20 vuotta ennenkuin palasin takaisin lajin pariin.Monet vuodet tunsin sieluni syövereissä kaipuuta lajiin,mutta oikea aika tuli vasta näin pitkän ajan kuluttua.Siinä välissä kokeilin kaikenlaista,viimeiset 5 vuotta meni joogan parissa.Jooga on minulle ollut tie itseen ja sen myötä olen saanut sisäisen rauhan.Se on opettanut minulle monia asioita,joiden avulla olen sisäistänyt triathlon harrastuksessani kokemani  "vuoristoradan" ja pystynyt käsittelemään tätä niin,ettei se vie minua mennessään väärään suuntaan.Tarkoitan tällä sitä,että olkoon tuntemukseni jäävuoren huippu tai pohja,sillä ei loppujen lopuksi ole merkitystä,koska kuitenkin tärkeämpää on matka miten sinne pääsee.Tämän tuntemuksen saavutettua ei ole merkitystä oletko viimeinen tai ensimmäinen kilpailussa.Tämä ei tarkoita myöskään sitä,ettei voi laittaa itselleen tavoitetta esim. kilpailuun ja nauttia sen saavuttamisesta,mutta sen ollessa ainoa päämäärä voi romahdus olla kova vaikka se saavutettaisiin.Tai kilpailun jälkeen palattaessa maanpinnalle ollaan lähtöpisteessä ja on saavutettava enemmän eli kovempaa ja korkeammalle.Mitä sitten kun ei enää pääse kovempaa tai korkeammalle?

Nämä ovat asioita,jotka jokaisen on  pähkäiltävä ja koettava itse.Onneksi nykyään asioista saa tietoa ja pystyy edes hieman valmistautumaan etukäteen siihen,mitä voi olla odotettavissa.Tämä oma kirjoitukseni on oikeastaan pintaraapaisu koko asia kokonaisuudesta ja mitä siihen liittyy.Ihmiset reagoivat eritavalla tähän,mutta ehkä tämä antaa joillekin mietittävää siihen,mitä tälläinen IM-kisa voi saada aikaan,mitä se opettaa tai oikeastaan opettaako se mitään?

Oma palautuminen on lähtenyt mukavasti käyntiin.Pidin kolme päivää totaalilepoa kisan jälkeen,siitä sitten hiljalleen kevyttä pyöräilyä ja uintia.Tällä viikolla olen jo juossutkin pari kevyttä lenkkiä.Mieli vetää harjoittelemaan ja nauttimaan rasituksen jälkeisestä endorfiinistä:)