Matka on tärkeämpi kuin päämäärä

Olen mietiskellyt omia tuntemuksiani Ironman matkan jälkeen.Omasta kilpailustani kirjoittelin edellisessä jutussani ja kirjoitin siinä myös hieman miltä tuntui kisan jälkeen.Kahden edellisen IM-kisan jälkeen olen ollut kovassa endorfiini paukuissa monta päivää.Kuulostaa varmaan tutulta monelle.Nyt viimeisin kisa oli täysin erilainen,se ei tuntunut miltään.Ei mitään endorfiini paukkua,ainoastaan tyhjä olo.Samanlainen tunne oli jo melko nopeasti Kuopion kisan jälkeen.Mitäs nyt? Ei enää saa "kiksejä" IM-kisastakaan,pitäisikö pidentää matkaa? Vaihtaa lajia?Kokeilla  jotain kovempaa extreame-juttua?Yksi päämäärä on saavutettu,tavoitteet pitää pistää paremmaksi,kovemmaksi ja rankemmaksi,kuulostaako tutulta? Jos haluaa saada kunnon "kiksit" pitää mennä pidemmälle,kovempaa tai korkeammalle,näin se menee.Vai pitääkö sen mennä näin?

1993 IM-kisan jälkeen putosin maapinnalle tuollaisen paukun jälkeen ja kaksi kuukautta kisan jälkeen olin myynyt fillarit,märkäpuvun yms. kaikki mikä irti lähti lajiin liittyen.Rupesin sitomaan perhoja ja kalastamaan.
Jälkikäteen olen monasti miettinyt,mikä meni silloin pieleen.Itse kilpailussa ei mikään,se meni loistavasti.Ensimmäinen IM-kisa ajassa 9,45h.Mutta silloin en ollut valmistautunut,enkä ollut tietoinen mitä voi tapahtua sen jälkeen,kun putoaa taas jaloilleen kisan jälkeen.Ja minulle tapahtui tuo pahin mahdollinen skenaario,jonkinlainen kisan jälkeinen masennus.Englanniksi sitä kuvataan termin "post-ironman blues".
Meni 20 vuotta ennenkuin palasin takaisin lajin pariin.Monet vuodet tunsin sieluni syövereissä kaipuuta lajiin,mutta oikea aika tuli vasta näin pitkän ajan kuluttua.Siinä välissä kokeilin kaikenlaista,viimeiset 5 vuotta meni joogan parissa.Jooga on minulle ollut tie itseen ja sen myötä olen saanut sisäisen rauhan.Se on opettanut minulle monia asioita,joiden avulla olen sisäistänyt triathlon harrastuksessani kokemani  "vuoristoradan" ja pystynyt käsittelemään tätä niin,ettei se vie minua mennessään väärään suuntaan.Tarkoitan tällä sitä,että olkoon tuntemukseni jäävuoren huippu tai pohja,sillä ei loppujen lopuksi ole merkitystä,koska kuitenkin tärkeämpää on matka miten sinne pääsee.Tämän tuntemuksen saavutettua ei ole merkitystä oletko viimeinen tai ensimmäinen kilpailussa.Tämä ei tarkoita myöskään sitä,ettei voi laittaa itselleen tavoitetta esim. kilpailuun ja nauttia sen saavuttamisesta,mutta sen ollessa ainoa päämäärä voi romahdus olla kova vaikka se saavutettaisiin.Tai kilpailun jälkeen palattaessa maanpinnalle ollaan lähtöpisteessä ja on saavutettava enemmän eli kovempaa ja korkeammalle.Mitä sitten kun ei enää pääse kovempaa tai korkeammalle?

Nämä ovat asioita,jotka jokaisen on  pähkäiltävä ja koettava itse.Onneksi nykyään asioista saa tietoa ja pystyy edes hieman valmistautumaan etukäteen siihen,mitä voi olla odotettavissa.Tämä oma kirjoitukseni on oikeastaan pintaraapaisu koko asia kokonaisuudesta ja mitä siihen liittyy.Ihmiset reagoivat eritavalla tähän,mutta ehkä tämä antaa joillekin mietittävää siihen,mitä tälläinen IM-kisa voi saada aikaan,mitä se opettaa tai oikeastaan opettaako se mitään?

Oma palautuminen on lähtenyt mukavasti käyntiin.Pidin kolme päivää totaalilepoa kisan jälkeen,siitä sitten hiljalleen kevyttä pyöräilyä ja uintia.Tällä viikolla olen jo juossutkin pari kevyttä lenkkiä.Mieli vetää harjoittelemaan ja nauttimaan rasituksen jälkeisestä endorfiinistä:)

Baltic Chain Tour

Lahdessa ajettiin 19.8.2013 Baltic Chain Tourin ensimmäinen etappi.Tässä kuvia etapin lähdöstä ja maaliintulosta.Tulokset löytyvät balticchaintour.com

Heikottaa,hapottaa,huimaa-Kuopio SM-perusmatka

Viime viikolla lopetin kovan harjoitusjakson,joten tämä on ollut kevyt viikko.Torstaista lähtien olen tuntenut oloni heikoksi,jotenkin voimattomaksi,tuntui kuin jokin tauti yrittäisi puskea päälle.Torstaina töissä olimme tulipalossa,jossa joutui kovassa lämmössä tekemään töitä ja nestehukka yhdistettynä lämpöön meinasi viedä tajun.Olo oli todella heikko.Perjantaina mietin lähdenkö Kuopioon ollenkaan,päätin kuitenkin lähteä.Päätin kuitenkin,jos lauantaina sataa kunnolla,en varmasti lähde kisaan.Lauantaina oli poutaa ennen lähtöä,mutta olo ei ollut vieläkään normaali,huimasi hiukan ja niveliä jomotti.Puoli tuntia ennen lähtöä vielä arvoin lähteä vai ei.No läksin sitten kisaan mukaan.

Uinnin aikana huomasin,ettei hengitys kulje normaalisti.Keuhkot tuntuivat tukkoisilta.Huomasin muutamien oman lähtöryhmäni kaverin menevän edellä,mutta en ollut kovin paljoa perässä.Vauhti ei ollut parasta,oli pudotettava nopeus siihen tasolle,jolla ilma riitti eteenpäin menoon.Uinti aika 22,41 oli olotilaan nähden hyvä.
Vaihtoon tullessa huomasin olevani melko kärjessä omassa ikäryhmässä.Mika Somppi tuli uinnista,kun yritin repiä märkäpukua päältä ja eihän siitä taas mitään tullut.Piti lyödä hanuri maahan,että sai lopulta puvun pois.Tuntui,ettei tasapaino ollut kohdillaan.Siinä tumpeloidessa puvun kanssa,Somppi sai vaihdettua ja läksin heti hänen peräänsä.Pyörän päällä saatuani kengät jalkaan katsoin mittaria ja säikähdin,kun näytti 180 lukemia!Juoksu testissä olen saanut nousemaan 185 lyöntiin,joten nyt ei ollut kaikki kohdallaan.Läksin kuitenkin ajamaan ja päätin seurata mitä tapahtuu.Sykkeet laskivat 5km jälkeen hieman,mutta olivat 10 lyöntiä liian korkeat watteihin nähden edelleen.Vaihdoimme Mikan kanssa muutaman sanan ja hän sanoi satuttaneen jalkansa uinnin lähdössä,eikä aio lähteä juoksemaan.Pidin häneen näköyhteyden n.15km,mutta sen jälkeen en enää uskaltanut ajaa niin kovaa vaan hellitin hieman.Sykkeet olivat koko ajan 10 pykälää liian korkeat verrattuna watteihin.Koko matkan keskiwatit jäivät n.30w alle sen tason,millä olisi pitänyt mennä normaali kunnossa.Vaihtoon tullessa olin Mikaa n.1,30min jäljessä.

 
                                                                   Kuva X-Tri Lahti

Juoksusta ei ole oikeastaan hirveästi kerrottavaa.Hengitys oli todella työlästä ja menin minkä pystyin.Toisella kierroksella kuulin,että Mika oli keskeyttänyt,mutta muista tai omasta sijoituksestani ei ollut tietoa.Oikea takareisi alkoi pikkasen kramppaamaan,mutta pystyin onneksi juoksemaan koko ajan.Luulen,että askelluksessa on jotain puolieroa tai vastaavaa,kun aina alkaa oireilemaan oikea jalka.Vasen pelittää hyvin.
Aikanaan tuli maali vastaan ja kuuluttaja omaan tyyliinsä kuulutti 45-49 sarjassa kesä-Esan saapuvan maaliin! Aika juoksussa 41,09.Sijoitus selvisi minulle vasta,kun kävin kuuluttajalta kysymässä miten kesä-Esa pärjäsi:) Sain tämän "tittelin" kuuluttajalta,kun minusta ei ollut kuin etunimi listoilla.Joten ollaan sitten kesä-Esa!Niin kuuluttajat aikansa listoja katseltuaan totesivat,että sinä olet voittanut oman sarjasi! Jees SM-kultaa!!!
Jotenkin tuntui epätodelliselta koko tilanne,mutta täytyy olla todella tyytyväinen.Alunperin en ollut edes lähdössä tähän kisaan,mutta seurakaverien innostamana päätin lähteä mukaan.Olo ei ollut hääppöinen ennen kisaa,enkä uskonut edes jaksavani loppuun saakka.Yllätysten päivä!

                                                                    Kuva X-Tri Lahti,

Seuramme menestys oli mahtava Kuopiossa!Yhteensä 3 kultaa ja 2 pronssia.Onnittelut Katjalle,Tarulle,Essille ja Päiville!Hienosti veditte!
Ensi viikolla pitäisi tehdä pidempi valmistava harjoitus Nastolan SM-kisaa varten,pitää nyt toivoa,että olo alkaisi paranemaan ja saisi itsensä iskukuntoon viimeiseen kisaan!

1/2 SM Joroinen

1/2 matkojen SM-kilpailu Joroisilla,matkoina 1,9km uinti,90km pyöräily ja 21.1km juoksu.Kyseessä 30-vuotis juhlakilpailu ja puitteet olivat kyllä sen mukaiset.Kuuluisa Joroisten henki oli läsnä tässä kilpailussa erityisesti,missään  muualla kotimaan kisoissa ei päästä tähän omanlaiseen tunnelmaan mukaan,kiitos kuuluu varmasti koko organisaatiolle.

Mutta itse kilpailuun.Olin tehnyt tähän kisaan etukäteen suunitelman,jota yritin lähteä noudattamaan.Uinnissa en pistänyt varsinaista aika tavoitetta,ainoastaan tarkoitus nousta vedestä oman sarjan kärjen kanssa samoihin aikoihin.Lähtöalueella katselin järvelle olin varma,että selällä on kova aallokko,vaikkei sitä nähnyt rannalta,tuuli oli sen verran kova.Uinnin lähdössä otin tarkoituksella kovan spurtin ja menin reilusti kärkeen saadakseni varmasti tilaa uida.Ensimmäisellä poijulla rupesin hellittämään ja uimaan normi matkauinta ilman turhaa puristusta.Olihan se melkoista pujottelua siinä aallokossa yrittää kiemurrella ja ohittaa edellä lähteviä.Joutui koko ajan olemaan pää pinnalla,kun hitaampia tuli vastaan ja välillä niitä leikkasi poikittaissuunnassa eteen.Takasuoralla ajattelin huonompien uimarien olevan varmasti melkoisissa vaikeuksissa tälläisessa aallokossa.Nousin vedestä sarjani toisena ajalla 29,27 ollen n.20sek jäljessä edellä tullutta Mika Somppia.Uinti meni siis suunitelman mukaan ja siinä ei tullut otettua irti viimeisintä vauhtia aivan kuten suunittelin.

Pyörällä olin suunitellut pitäväni keskisykkeen 145-150 välillä.Keskivauhti oli tavoitteena saada pidettyä 37km/h tuntumassa.Siinä siis suunitelma.Vaihto sujui normaali ähellyksellä (aina yhtä vaikeaa repiä sitä pirun pukua päältä) ja pääsin pyörän päälle melko rivakasti.Sykkeet ovat tässä kohtaa aina korkealla ja annoinkin niiden tasoittua pikkuhiljaa suunitellulle tasolle.Siinä meni varmasti 10km hieman ylikierroksilla,mikä on aivan normaalia.Tuuli oli kyllä melkoinen ja otti 88mm etukiekkoon välillä tosi pahasti kiinni.Siinä muutaman kerran oli lähellä,ettei menty lepikkoon.Ajelin melkolailla yksikseen varmaan 50-60km ja Teron mukaan auttaen nyt häntä vaihteeksi pyöräilyn aikana.Siis sallituissa rajoissa tietenkin.Tosin en edes huomannut häntä,ennenkuin vaihdoimme muutaman sanan juoksun vaihdossa.Meille alkaa tulla tavaksi nämä yhteiset pyörälenkit,kun sprintti SM-kisoissa ajelimme myös yhdessä,silloin toisin päin:)
Varmaan siinä 60km kohdilla saimme kiinni aiemmin lähteneiden letkan ja muutaman kerran siitä yritettyä ohi totesin sen toivottomaksi,koska aina ohi mennessä he läksivät pyyhkimään uudelleen ohi,joten oli jäätävä siihen perään ajelemaan.Näin mentiin pyöräilyn loppuun saakka.Pyöräily aika 2,21 keskivauhti 37,6km/h joten pyöräily meni suunitelman mukaan.Tässä vaiheessa olin edelleen toisena n.7min jäljessä kärkeä.

Juoksun vaihdossa meni hieman enemmän aikaa pakollisen wc käynnin takia.Kuten aiemmin kerroin,vaihdossa näin Teron ja vaihdoimme muutaman sanan.Juoksussa suunitelmani oli lähteä pitämään 4,15km vauhtia eli tavoite juosta 1,30. Juoksu lähtikin ihan mukavasti menemään tavoitteen mukaisesti ja tuntui ,ettei energian kanssa ole mitään ongelmaa.Ensimmäinen kierros tuntui melko hyvältä ja paikoin jopa kevyeltä juosta.Toisella kierroksella huomasi alun nousuissa jo pistelyä reisissä,mutta se meni kuitenkin melko hyvin ohi päästyäni loppupuolen laskevalle hiekkaosuudelle.Tässä vaiheessa en tiennyt oliko muutosta kärkeen tapahtunut,tosin tiesin kyllä melko tarkkaan mihin aikaan johdossa oleva Mika Somppi juoksee ja uskoin meidän juoksevan samaa vauhtia.Takaa tulevista en tiennyt mitään koko aikana.Kolmannella kierroksella nousuissa alkoi tuntumaan tosi pahalta reisissä ja vauhti rupesi hyytymään totaalisesti.Tässä vaiheessa alkoi epäilys vallata mielen ja pelkäsin miten selviän viimeisen kierroksen.Otin yhden geelin varmuudeksi viimeiselle kierrokselle lähtiessä vaikka en edes tuntenut sitä tarvitsevani.Energian kanssa minulla ei ollut mitään ongelmia,mutta kaipa sitä yritti saada epätoivoisesti jostain apua reisissä olevaan kipuun:)Viimeinen kierros oli  melkoista rämpimistä,reisiä ja toista pohjetta kramppasi ilkeästi.Pari km ennen maalia oli totaali stoppi lähellä,kun pohje kramppasi niin pahasti,mutta sain kuitenkin jatkettua ja köpöteltyä maaliin.Juoksu aika 1,33 ei mennyt tavoitteen mukaan,mutta kaikki ei yleensä mene kuten suunitellaan.Kokonaisaika 4,31,37 jäi hitusen tavoitteesta,mutta sijoitus ei.Tavoitteena oli oman sarjan 44-49 hopea ja se tuli! Se oli suunitelma,joka toteutui.Olen onnellinen tästä!

                                                             Tulokset löytyvät täältä

                                         Velipojalle jälleen kiitokset huoltajan hommista!

                                                                          Maalissa!

Sääksi SM-Sprint 1/8

Kauden avauskisa tuli vedettyä läpi,kyseessä siis 1/8 matkat 750m uinti,20km (22,5km) pyörä ja 5km juoksu.Tässä hieman tunnelmia kisasta.

Kisa fiilikset oli ihan mukavat ennen lähtöä,oli hienoa päästä starttaamaan ja ilmakin oli mahtava.Tiesin kyllä ennen starttia,etten todennäköisesti saa oikein puristettua kaikkea irti,koska takana on kovat treeniviikot määrällisesti ja tehollisesti.Mutta aina kilpailutilanteessa saa kuitenkin paremmin irti kuin yksinään harjoitellessa.No niin,ensin uinti.Heti lähdöstä yritin spurtata kärkiporukkaan,jossa selviäisi helpommin ilman kovempia nyrkiniskuja,mutta huomasin aika nopeasti,etten saa menovaihdetta päälle.Joten sen suuremmin ihmettelemättä rupesin uimaan mukavuus rajalla.Yritin tietysti mennä kovaa,mutta en puristanut vaan vauhti jäi jonkin verran maksimivauhdista.Olin kuitenkin isommassa porukassa muutaman nopeamman mennessä kovempaa,joten tilaa oli hyvin uida.Takasuora oli melko haastava auringon paistaessa suoraan edestä,poiju meinasi olla välillä kateissa.Loppusuora meni vähän kuin lasketellen ilman sen suurempaa puristusta.
Uintiaika 10,33.( järjestäjien ajanoton mukaan,itse kämmäsin kellon kanssa :)) Aikaan olin tyytyväinen,koska se tuli ilman kummempaa rutistusta.

                             Kolme nopeinta oli jo mennyt,kun rantauduin tämän ryhmän kanssa.


Pyöräilyn vaihto meni hyvin siihen asti,kun otin pyörän ja läksin juoksemaan kynnykselle,josta saa ruveta polkemaan.Kypärän hihna aukesi ja kämmäsin sen kanssa jonkin aikaa.Sen jälkeen alkoi räpellys pyöräilykenkien kanssa,no joo,kaipa se joskus alkaa sujumaan,mutta ei nyt,se siitä.Kämmäilyni ansiosta jäin jälkeen isosta ryhmästä,jonka kanssa tulin uimasta ja sainkin aloittaa yksin etenemisen.Miltei heti Tero tuli perästä ja meni ohi.Jatkoin hänen perässään ja muutaman kilometrin jälkeen hän hieman löysäsi eräässä ylämässä,jolloin menin ohi.Muutaman kilometrin vedettyäni pyyhkäisi hän jälleen ohi ja niin jatkettiin loppuun saakka.Mainittakoon nyt,että välimatka oli useammin 20metriä kuin kymmenen,sääntöjen mukaan mentiin.Tuomarit ajelivat muutaman kerran ohi ja lopussa näyttivät vielä peukkua:)

 

                                                                      Kuva täältä

Muutama kilometri ennen pyöräilyn loppua Tero lisäsi vauhtia ja katselin wattimittaria,jossa oli yli 300 lukemia jonkin aikaa,niin tuumasin,että nyt on pakko hellittää tai juoksusta ei tule mitään.Teron itsensä mukaan siinä meni kilometri 337watin lukemilla,ei ihme jos alkoi vanhempi mies hyytymään:) Viimeinen kilometri tuli himmailtua,jotta olisi paukkuja juoksuun.Pyöräilyssä tuli revittyä hieman liikaa,rentous puuttui,mutta olen täysin tyytyväinen tähän suoritukseen,se oli tämän päivän kunto.

Aika tulosluettelon mukaan 37,35min.

                                                                  Kuva täältä

Juoksun vaihto meni nopeasti ja juoksu lähti mukavaa vauhtia.Ensimmäinen kilometri minulle hyvää vauhtia 3,52.Siitä vauhti hieman hiipui,kilometrivauhdin ollessa pikkasen yli 4,00.Juoksin tasaisesti nostaen sykettä alun n.160:stä loppua kohti,jossa maksimi oli 174.(anaerobinen kynnykseni n.173-175)Viimeinen kilometri meni taas hieman reippaammin n.3.50 vauhtia ja kokonaisaika 20,24. Juoksuunkin olen tyytyväinen,ei mitään rentoa menoa,mutta aika oli suunilleen sitä luokkaa mitä odotin.

 

Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen suoritukseen,ei mikään huippu,mutta suunilleen sellainen kuten odotin.Tarkoittaa sitä,että olen jokseenkin hyvin oppinut tuntemaan itseni ja tiedän mihin kykenen.Lyhyet matkat ovat aika myrkkyä minulle,ei ole maitohapon sietoa juuri ollenkaan.

Kokonaisaika 1,09,16 sijoitus 4.Tästä on hyvä jatkaa kohti Joroisten 1/2 SM-kisaa.Tulokset löytyvät täältä.

Muuten viikko oli kevyt viikko.Maanantai-keskiviikko palauttelua,torstaina yhdistelmä 

pyörä+juoksu n.2,30h Perjantaina kevyt uinti ja lauantaina kisan jälkeen pari tuntia kevyttä pyöräilyä.Sunnuntai tunnin kevyt pyöräily.Tästä jatketaan pari kovempaa viikko vielä,jonka jälkeen kevennetään hiljakseen Joroisiin saakka.

• määrä n.9,30h
• uinti  1,15h / 5000m
• pyörä 6,30h / 189km
• juoksu 1,45h / 22km
• joogaa

                                                          Voimia harjoitteluun!